Sivuvirroista tuotetut kotimaiset kierrätyslannoitteet ovat hyvä keino säästää luonnonvaroja ja saada työtä Suomeen. Niiden avulla voidaan korvata kalliita fossiilisia lannoitteita, joiden saatavuudessakin on ongelmia. Pälkäneellä Humuspehtoori Oy laajentaa maanparannus- ja lannoitetuotantoaan uuden tuotantolinjan myötä. Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelma vauhdittaa kehittämistyötä. Ravinteiden kierrätyksen kehittäjiä autetaan rahoituksen ja yhteistyökumppaneiden löytämisessä sekä rahoitushakemuksen laatimisessa ProAgrian MARIKA-hankkeessa.
Humuspehtoori tuottaa maanparannusaineita ja lannoitteita metsäteollisuuden ja maatalouden sivuvirroista. Kotimaisilla lannoitteilla voidaan korvata tuontilannoitteita, materiaalit saadaan kiertoon lähialueilla, jätekustannukset laskevat ja Suomen omavaraisuus lannoitteissa paranee.
Sillä käytetäänkö ulkomailta tuotuja lannoitteita, vai sivuvirroista tuotettuja kierrätyslannoitteita on iso ero ympäristön, talouden, työllisyyden ja huoltovarmuuden näkökulmasta.
Ympäristökuormitus pienenee, kun materiaalivirroista saadaan talteen ravinteet ja neitseellisiä materiaaleja sekä kuljetuksia tarvitaan vähemmän. Materiaalien kierrätyksestä hyötyvät sekä sen tuottaja että hyödyntäjä. Uutta liiketoimintaa ja työtä syntyy Suomeen sekä teollisuusyritykset saavat sivuvirrat ja jätteet vastuullisesti ja kustannustehokkaasti hoidettua. Lisäksi kotimaiset kierrätyslannoitteet lisäävät omavaraisuutta ja tuovat huoltovarmuuden näkökulmasta vaihtoehdon tuontilannoitteille.
Humuspehtoori on kohta 40 vuotta sitten perustettu kiertotalouden edelläkävijä. Humuspehtoorin prosessi on osa kotimaista huoltovarmuutta. Yritys kierrättää kompostointikentällä suomalaisten broilerikasvattamoiden, hevostallien, jätevedenpuhdistamoiden sekä kartonki- sekä paperitehtaiden sivutuotteita. Materiaalit päätyvät tuotteina maanparannusaineiksi, luomulannoitteiksi ja mullan raaka-aineeksi. Puuperäiset tuotteet parantavat maaperän kasvuolosuhteita, tuoden sinne orgaanista ainesta ja sitoen hiiltä.
− Humuspehtoori toimii ravinteiden kierrätyksen ja hiilensidonnan keskiössä. Kierrätyslannoitteet ovat monella tapaa ympäristöteko. Materiaali hyödynnetään jätelain mukaan ensisijaisesti materiaalina, eikä polteta energiana. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan orgaanisten lannoitteiden ympäristövaikutukset ovat myös pienemmät kuin mineraalilannoitteiden, sanoo Suvi Mantsinen Humuspehtoori Oy:stä.
Suvi Mantsinen Humuspehtoorin kompostointikentällä Pälkäneellä. Kuva: Motivan tiedote 21.4.2022.
Humuspehtoorin kuljetukset tapahtuvat suomalaisten kuljetusyritysten toimesta ja yhteistyötä tehdään paikallisten koneyrittäjien kanssa. Tuotteet valmistetaan Pälkäneellä Aukeasuon kompostointilaitoksella.
− Uskomme vahvasti kotimaiseen maatalouteen, joten koko tuotantoprosessimme perustuu suomalaisiin raaka-aineisiin ja tekijöihin. Säkit tilaamme suomalaiselta perheyritykseltä ja ne ovat luonnollisesti kierrätysmuovia. Panostamme suuresti kotimaisuuteen kaikessa toiminnassamme, sanoo Suvi Mantsinen, Humuspehtoorista.
Humuspehtoori aloitti keväällä 2022 kehittämään uutta tuotantoprosessia, jossa valmistetaan ja pakataan valikoituja tuotteita suursäkkeihin kuluttajille.
− Rekkakuormittain myytävät lannoitteet ja maanparannusaineet menevät ammattikäyttöön maanviljelijöille ja puutarhoille toimitettavan määrän takia. Meiltä on kyselty paljon myös pienempiä eriä ja tähän tarpeeseen lähdimme kehittämään uutta tuotantoprosessia, kertoo Mantsinen.
− Otimme ensin yhteyttä ProAgrian Maatalouden ravinteet ja energia käyttöön (MARIKA) -hankkeeseen ja kerroimme suunnitelmistamme kompostoidun hevosenlannan suursäkkituotannosta. MARIKA-hankkeessa Karoliina Aalto kartoitti meille sopivia rahoituskanavia kehittämistoiminnan tueksi ja auttoi rahoitushakemuksen laadinnassa, Mantsinen kertaa.
ProAgria Keskusten Liiton vetämässä Maatalouden ravinteet ja energia käyttöön (MARIKA) -hankkeessa ravinteiden kierrätyksen ja biokaasun tuotannon kehittäjiä autetaan rahoituksen ja yhteistyökumppaneiden löytämisessä sekä rahoitushakemuksen laatimisessa.
− On aina parempi, kun useampi silmäpari katsoo hakemusta. MARIKA-hankkeesta oli hakemuksen laatimisessa paljon apua. Saimme hakemuksen tehtyä ja saimme myönteisen rahoituspäätöksen Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmasta. Rahoituksen avulla uusi tuotantotoiminta on käynnistetty, ja nyt valmistamme sekä pakkaamme 1000 litran suursäkkeihin hevosenlannasta kompostoitua maanparannusainetta, PuutarhaTaikaa. Lisäksi olemme avaamassa verkkokaupan nettisivuillemme www.humuspehtoori.fi, jatkaa Mantsinen.
Suvi Mantsinen ja Ulla Järvinen Humuspehtoori Oy:stä olivat Farmari-maatalousnäyttelyssä esittelemässä maanparannusaineita ja luomulannoitteita. Lisää Farmari-kuulumisia voit lukea täältä (ajankohtaistiedote 6.7.2022). Kuva: Teija Järvenpää.
− Kiinnostusta on ollut suursäkkituotteeseen, ja esimerkiksi Tampereen 4H-yhdistys tilasi PuutarhaTaikaa Tampereen kaupungin viljelypalstoille, kertoo Ulla Järvinen Humuspehtoori Oy:stä. Lue lisää Yle Uutiset 27.5.2022.
Jotta uusia ravinnekierrätyksen innovaatioita ja käytännön kokeiluja saadaan markkinoille, niitä tuetaan Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmassa. Kokeiluohjelmasta voi hakea rahoitusta biomassojen ravinteiden kierrätystä edistävään tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan sekä niihin liittyviin investointeihin. Seuraavat hakujaksot päättyvät 31.8.2022 ja 31.10.2022 (lisätietoa ely-keskus.fi).
Kymmeniä ravinnekiertohankkeita on käynnistynyt ja toteutunut rahoituksen avulla eri puolilla Suomea. Ravinteiden kierrätyksen kokeiluhankkeisiin voi tutustua karttapalvelussa map.karttapalvelut.fi/proagria. Uudesta karttapalvelusta voi etsiä myös kierrätysravinnetuottajia ja sisältöjä kehitetään edelleen.
Kuvakaappaus karttapalvelusta, johon on merkitty kierrätyslannoitetuottajia (siniset) sekä ravinteiden kierrätyksen kokeiluhankkeita (keltaiset). Karttaa kehitetään MARIKA-hankkeessa.
Pälkäneen kompostointikentän oheen suunnitellaan laajennusta ja Janakkalaan on suunnitteilla Piilonsuon kiertotalouspuisto.
− Vastaanotamme kantoja ja risuja sekä maarakennuskelpoista betonimursketta sekä tuhkaa. Etsimme toimittajia lähialueilta materiaalitori.fi-sivustolla. Pitkän aikavälin tavoitteemme on, että Pälkäneellä voisi toimia biokaasulaitos, joka tuottaa myös kotimaista energiaa, toteaa Matsinen.
Janakkalaan valmisteilla olevaan Piilonsuon kiertotalouspuistoon on lupaprosessi etenemässä ja se saanee lainvoiman syksyllä. Alue on merkitty Maakuntakaavaan EKO-merkinnällä, joka mahdollistaa jätteiden kierrätyksen ja loppusijoituksen. Sijainti eteläisessä Suomessa on otollinen, E12-tien läheisyydessä, Riihimäen pohjoispuolella 120 hehtaarin alue antaa mahdollisuuden monenlaiseen toimintaan.
− Tällä hetkellä etsimme yhteistyökumppaneita Piilonsuon kiertotalouspuiston rakentamiseen jätemateriaaleista, kuten betonimurskeesta. Myöhemmin kartoitamme kiinnostuneita toimijoita, jotka haluaisivat sijoittua alueelle, sanoo Mantsinen.
Rahoituksen löytämiseen on tarjolla apua. Maatalouden ravinteet ja energia käyttöön (MARIKA) -hankkeessa autetaan maksutta yrittäjiä sopivan rahoituslähteen tunnistamisessa sekä rahoitushakemuksen laadinnassa ravinteiden kierrätykseen ja biokaasun tuotannon kehittämiseen liittyen.
− Järjestämme ryhmä- ja henkilökohtaista neuvontaa, työpajoja sekä webinaareja. Energiatehokkaasti.fi-nettisivuilta näet ajankohtaiset tapahtumat sekä tietoa ravinteiden kierrätyksestä ja energiasta. Ota yhteyttä ja mietitään yhdessä, miten pääset eteenpäin kehitysideasi kanssa, kannustaa hankekoordinaattori Karoliina Aalto ProAgria Keskusten Liitosta.
Materiaalitori (www.materiaalitori.fi) edistää jätteiden ja sivuvirtojen hyötykäyttöä ja kiertotaloutta tarjoamalla alan toimijoille maksuttoman kohtaamispaikan, jossa materiaalien tarjoajat ja hyödyntäjät voivat löytää toisensa.
− Sivuvirroilla ja jätteillä on enemmän arvoa kuin osaamme ymmärtää. Uusia käyttökohteita ja uutta liiketoimintaa syntyy materiaalivirroista koko ajan. Materiaalitori vauhdittaa kiertotaloutta tarjoamalla digitaalisen alustan materiaaleille ja se edesauttaa materiaalien tuottajia ja hyödyntäjiä kohtaamaan aluetasolla, sanoo johtava asiantuntija Ilkka Hippinen, Motivasta.
Lisätietoja
Tiedotteeseen lisäykset: Teija Järvenpää, Maatalouden ravinteet ja energia käyttöön (MARIKA) -hanke, ProAgria Keskusten Liitto.
Pääkuva: vasemmalla Ulla Järvinen ja Suvi Mantsinen Humuspehtoori Oy:stä. Oikealla hevosenlannasta kompostoitua maanparannusainetta, PuutarhaTaikaa. Kuvat: Teija Järvenpää.