Biotalouden menestystarinat – ravinteiden kierron ideat käytäntöön

Biotalouden ja ravinnekierrätyksen pullonkauloja ja ratkaisuja pohdittiin webinaarissa

Miten ranskalaisen biotalousalueen menestystekijöitä voitaisiin ottaa käyttöön Suomessa? Miten ravinteiden kiertoa voisi toteuttaa? Biotalouden menestystekijöistä ja ravinteiden kierrosta keskusteltiin webinaarissa 28.6.

Tilaisuudessa kuultiin esimerkkejä jo toteutuneista ja rahoitetuista ravinteiden kierron kokeiluista. Lisäksi jaettiin vinkkejä, miten pääsee ravinnekiertoidean kanssa eteenpäin ja mistä voit saada rahoitusta.

Tutustu alla tilaisuuden esitysmateriaaleihin:

• Biotalouden menestystarinoita etsimässä – COOPID-hanke (1/3, pdf), Taru Koskinen, ProAgria Oulu
• Mikä tekee ranskalaisesta Grand Est -biotalousalueesta menestystarinan? (2/3, pdf) ja biotalousalueen esite (pdf), Anne Sormunen, Bioklusteri Pohjois-Pohjanmaalle ja Sanna Tuomela, Iin Micropolis
• Menestystekijät biotalouden menestystarinoiden taustalla – mallia maailmalta (3/3, pdf), Taru Koskinen, ProAgria Oulu
• Rahoitusta ravinteiden kierrätyksen kokeiluihin (pdf), Anja Norja, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus
• Näin pääset eteenpäin ravinteiden kierrätyksen kehittämisessä (pdf), Karoliina Aalto, ProAgria Keskusten Liitto

Pienryhmissä syvennyttiin aiheesiin ja keskustelua johdateltiin alla olevilla kysymyksillä:

• Mitkä ovat tärkeimmät menestystekijät Grand Estin -biotalousalueen toiminnassa, joita voisimme hyödyntää Suomessa/omilla alueillamme?
• Mikä meillä jo toimii hyvin, hyviä esimerkkejä? 
• Haasteet ja esteet: Mitä haasteita menestystekijöiden toteutumiseen on? Mitä pullonkauloja ratkaistava?
• Miten voidaan ratkaista edellä mainittuja haasteita? Miten ratkaisut saadaan käytäntöön? Mitä itse voit tehdä? 

Webinaarin järjestävät COOPID ja MARIKA-hankkeet. 

Ryhmissä pohdittiin menestystekijöitä, pullonkauloja sekä ratkaisuja

Tärkeimpinä menestystekijöinä pidettiin mm. innovaatio-osaamisen kehittämistä, riittävää osakaspohjaa, alkutuottajien yhteistyön tukemista, TKI-toimintaa jalostusasteen nostamiseksi sekä yhteistyötä yritysten ja tutkimuslaitosten/yliopistojen kesken, riittävän korkeaa jalostusastetta markkinakelpoisuuden takia, vahvaa alueellista ja poliittista tukea toiminnalle ja rahoituksen pitkäjänteisyyttä. Lisäksi tärkeänä pidettiin rooleja arvoketjussa, jolloin kukin voi keskittyä omaan ydinosaamiseensa.

Mikä meillä jo toimii hyvin, hyviä esimerkkejä? Erilaisia maa- ja metsätalouden syötteitä on Suomessa hyvin käytettävissä, toimijat hyvin verkottuneita, metsätalouden jalostusosaaminen, prosessi-insinööriosaaminen, ääriolosuhteissa viljelyosaaminen sekä Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelman rahoitusta (ely-keskus.fi) pidetiin hyvänä esimerkkinä (mahdollisuus kokeilla uutta).

Mitä haasteita menestystekijöiden toteutumiseen on? Mitä pullonkauloja ratkaistava? Ryhmissä pohdittiin, että tarvitaan kollektiivinen tahtotila, pitkäjänteistä ajattelua yli sukupolvien, alkutuotannon kannattavuuden parantamista sekä kestävyys pitäisi voida realisoida rahaksi. Keskustelussa nostettiin esiin myös nykyisen maatalouden rakentuminen aiemmin suhteellisen edullisten tuontipanosten käytön varaan ja todetiin muutoksen vievän aikaa. Biokaasulaitoksia vasta vähän, uusia ideoita esim. mädätteen jatkokäsittelyyn ja -käyttöön olisi, mutta mädätettä olisi sitä varten oltava enemmän. Haasteena on myös rahoituksen lyhyt käyttöaika ja investointikykyisiä yrityksiä on toistaiseksi vähän, mutta ministeriöllä on tavoitteena saada investointikykyisiä yrityksiä kentälle.

Miten voidaan ratkaista edellä mainittuja haasteita? Miten ratkaisut saadaan käytäntöön? Mitä itse voit tehdä? Keskustelussa nousi mm. yritysten välinen yhteistyö, onnistumisten ja hyvien käytäntöjen jakaminen, uusia ideoita myös Suomen ulkopuolelta, tuottajahinta riittävän (kannattavan) korkeaksi ja kierrätyksen kehittyminen sekä teollisessa mittakaavassa että yksilötasolla.

Tutustu täältä pienryhmien työstöihin: ryhmä 1 (pdf) ja ryhmä 2 (pdf).

Kaikkiin materiaaleihin voit perehtyä Hanktreffit ja tilaisuudet -sivulla.

Teksti: Teija Järvenpää, Maatalouden ravinteet ja energia käyttöön (MARIKA) -hanke, ProAgria Keskusten Liitto

Kuva: kuvakaappaus ryhmätyösntelyn tuloksista.