Energiatehokkuuden merkitys tunnistetaan- kierrätysravinteiden arvostuksessa kehitettävää

Olet täällä

Mikkelin Haukivuoressa tehdään lannasta lisähyötyä myös kasvinviljelyyn. Kuva: Maarit Kari

Energia kiinnostaa – lisää välineitä kaivataan

Energiatehokkuus kiinnostaa maatiloilla ja energia tunnistetaan merkittäväksi kustannustekijäksi, mikä näkyy myös lisääntyneenä kiinnostuksena hyödyntää Neuvo  2020 -energiapalveluja. Kunnissa ollaan myös erittäin kiinnostuneita ilmasto- ja energiakysymyksistä, mikä realisoituu mm. Energiatehokkaasti.fi-palvelun uutiskirjeen ahkerana seuraamisena.

Maaseudun muissa yrityksissä energiainvestointeja jarruttaa osaltaan päätöksenteon fyysinen etäisyys ja sopivan keveiden, riippumattomien, mutta silti hyödyllisten energianeuvontapalvelujen saatavuus. Pienemmillä toimialoilla olisi myös eduksi, jos tieto toteutuneista energiatehokkuustoimista välittyisi energianeuvonnan kautta myös valtakunnallisesti koostettavaksi tiedoksi. Suomessa on poikkeuksellinen, vapaaehtoisuuteen perustuva Energiatehokkuussopimustoiminta, ja mikäli yrityksissä tehtävä kehitystyö välittyy myös kansallisesti raportoitavaksi tiedoksi, voidaan jatkossakin toimia vapaaehtoisen toiminnan puitteissa.

Kuulumisia puutarhataloudesta, ilmastoratkaisuista, luomusta ja energiasta

Valtakunnallisten teema- ja koordinaatiohankkeiden päivässä 1. marraskuuta keskusteltiin kiertotalouspaneelissa energiatehokkuuden ja luomun koordinaatiohankeen sekä Vilma- ja Arvobio-hankkeiden panostuksella toimialan pullonkauloista ja hankkeiden tuotoksista. Yhteisenä havaintona todettiin, että kierrätysravinteiden todellista arvoa niin ravinteina, hiilen lähteenä kuin taloudellisena hyötynäkin ei tunnisteta eikä hyödynnetä riittävästi, tässä on paljon parantamisen varaa. Samaa asiaa käsitellään myös Helsingin Sanomien Vieraskynässä 6.11.2017, kirjoitus on linkitetty Energiatehokkaasti.fi-palvelun uutiskoosteeseen 12/2017. Katso kaikki valtakunnalliset koordinaatiohankkeet: Maaseutu.fi

Lannoitteita luomuun ja lämpöä naapureille

Paneeliin toivottiin esimerkkejä onnistuneesta liiketoiminnasta kiertotalouden piirissä. Maarit Kari mainitsi ravinnetalouden ja luomulannoitteen paremman saatavuuden lähtökohdista perustetun Biohauki Oy:n Haukivuoressa sekä Lammilla sijaitsevan Myllyn Kuppi ja Kakku kahvi- ja kokouspaikan, joka lämpiää naapurikiinteistöjen lisäksi samalla tontilla toimivan maatilan lajitteluerotteella.

Sivuvirrat paremmin haltuun ja realismia lannan käsittelyinvestointeihin

Kiertotalouden toimialan yhtenä pullonkaulana mainittiin puutteet biolaitosten suunnitelmissa ja toteutuksessa, mitä tulee sivuvirtojen käsittelyyn ja hyödyntämiseen. Lannankäsittelyyn kohdistuvat jalostusodotukset strategisissa tavoitteissa vaativat epärealistisen kallista investointiaaltoa. Tutustu kiertotalouspaneelin aineistoihin ja tallenteeseen Hanketreffit ja tilaisuudet -sivulla. Päivän kaikki aineistot löytyvät Maaseutu.fi-sivustolta.

Ehdota teemoja tuleville valtakunnallisille hankkeille

Uusien valtakunnallisten hankkeiden hakuteemojen valmistelu on käynnissä. Mitä pitäisi kehittää valtakunnallisesti ja ketterästi? Kerro ja perustele oma ehdotuksesi seuraavan valtakunnallisen haun teemaksi.  Esitä ehdotuksesi tämän linkin kautta.

Ideoita kehittämistarpeista ja ratkaisuista EIP-AGRI-ryhmään

EIP-toiminnan puitteissa rahoitetaan käytännön innovaatiotoimintaa, joka tapahtuu yhteistyössä viljelijöiden ja tutkimuksen tai neuvonnan kanssa. EIP-AGRI fokusryhmissä kartoitetaan ajankohtaista tietoa, tutkimusta, tarpeita ja ongelmia teemakohtaisissa asiantuntijaryhmissä. Fokusryhmiä on yhteensä 28; Suomi on edustettuna ainakin puutarhatuotannon, maidontuotannon, orgaanisen (Suomessa luomu-)viljelyn  ja metsään liittyvissä fokusryhmissä. Uudeksi ryhmäksi on perustettu fokusrymä teemalla Uusiutuva energia maatiloilla.  Ryhmässä on kaksi suomalaisjäsentä: Kari Koppelmäki Helsingin Yliopistosta ja Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitosta. Jälkimmäinen eli allekirjoittanut toivoo kentältä terveisiä ja ideoita Varsovassa 21.–22. marraskuuta pidettävään kaksipäiväiseen kokoukseen. Ota yhteyttä: maarit.kari@proagria.fi

Maarit Kari, Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maaseudulla -hankkeen projektipäällikkkö